Antti avautuu: Kojamon listautuminen, rakennusbuumi, hintojen nousu

2018-06-29_Kojamon-listautuminen.jpg

Kesäkuu toi tullessaan ensimmäisen mielenkiintoisen asuntosijoittamiseen keskittyvän yhtiön listautumisen. Samalla suomalainen asuminen muuttuu. Pysyvätkö rakentajat ja vuokranantajat kyydissä mukana, kysyy Holdan Antti Saarni ensimmäisessä kiinteistöalan kuukausikatsauksessaan.

1. Kojamon listautuminen täytti työeläkepomon taskut

Lumo-brändistään tunnettu asuntosijoitusyhtiö Kojamo listautui kesäkuun puolessävälissä ja keräsi 150 miljoonan euron bruttovarat. Listautuminen on Kojamolta fiksu liike, sillä se tuo yhtiölle lisää strategista joustavuutta ja lisää rahaa vuokra-asuntojen hankintaan ja rakennuttamiseen.

Pääomasta ei kyllä ollut puutetta ennenkään. Kojamon suurimmat omistajat ovat työeläkeyhtiötä, joilla on luonnollisesti vahvat kassat. Listautumisen jälkeen työeläkepomon säästöpossu on entistä pulskempi. Kysymys kuuluu, kenen taskusta voitot maksetaan? Vuokralaisenko?

Arvelen Kojamon tuotto-odotusten ja strategian kovenevan. Ehkä näemme tulevaisuudessa lisää vuokrankorotuksia. Entä riittävätkö rahat kehittämään asumisen aikaisia palveluita vuokralaisille? Vai päädytäänkö siihen, että vuokralaiselle tulisi riittää saada katto päänsä päälle?

Nähtäväksi jää, miten Kojamo pystyy tulevaisuudessa houkuttelemaan tarpeeksi maksuvalmiita vuokralaisia. Heistä taistellaan jo nyt. Listautuminen antaa myös vuokralaisille toisenlaisen mahdollisuuden: Asua Lumon asunnossa ja samalla omistaa Kojamon osaketta, eli suosia omistamaansa yhtiötä. Tuleeko Kojamosta uusi “kansanosake”?

2. Asuntoja rakennetaan enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla

Asuntoja rakennetaan juuri nyt hurjalla vauhdilla. Uusia asuntoja nousee tänä vuonna Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan 18 800 kappaletta. Suhteessa eniten rakennetaan pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksssa.

Rakennusliikkeiden kannattavuus ei kuitenkaan päätä huimaa: talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten keskimääräinen liikevoitto nousi viime vuonna, mutta on edelleen vain 4,7 prosenttia. Kovakuntoisimmat rakennusfirmat kylläkin niittaavat pitkälti päälle 10 prosentin liikevoittoa.

Näin voimakkaan rakentamisen aikoihin myös mietityttää, mistä kaikkiin omistus- ja vuokra-asuntoihin löytyy asujat. Jääkö rakentamisen huippuvuosista käteen vähän voittoa ja paljon tyhjiä asuntoja?

3. Kalliit kämpät kasvattavat vuokra-asumisen suosiota

Kesäkuussa asumisen kustannukset jatkoivat nousuaan. Kun asuntojen hinnat nousevat ja palkat polkevat paikallaan, mahdollisuus oman kodin hankkimiseen karkaa monelta yhä kauemmas. Tämä pakottaa monet omistusasunnosta haaveilevat ahkerat ihmiset vuokralle etenkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Vuokra-asumista tukevat myös tiukentuneet asuntolainaehdot. Etenkin sinkuilla työstä saatava palkka ei välttämättä yllä kasvavien asumiskustannuksien tasolle. Ongelmallista on myös se, että suuri osa halutuista työ- ja opiskelupaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Sinne on siis pakko päästä.

Miten asumisen kustannuksia saataisiin pudotettua? Uudenlaisilla rakennustavoilla? Energiatehokkailla ratkaisuilla? Kaavoituksen nopeuttamisella ja kehittämisellä? Ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen tarvitaan.

Ennustuspallo esiin: Mitä tapahtuu heinäkuussa?

Kesällä muu Suomi nukkuu, mutta vuokra-ala kukkuu. Heinäkuussa on käynnissä vuoden kovin asunnonhaku- ja muuttorumba, kun opiskelijat hakevat asuntoja uusista kotikaupungeistaan. Vuokranantajien kesken taistelu parhaista vuokralaisista kiihtyy.

 
Antti-Saarni_pyöreä.png
 

Antti Saarni

Kirjoittaja on Holdan operatiivinen- ja talousjohtaja, joka on seurannut kiinteistöalan kehitystä yli 10 vuotta. Antin aamut alkavat kännykkä ja uutissivusto yhdessä kourassa ja koiran talutushihna toisessa. Tässä blogisarjassa Antti avautuu kuukauden merkittävimmistä tapahtumista asumisen, vuokraamisen ja asuntosijoittamisen saralla. #anttiavautuu